Suomi: musiikin laitos

Hannele Saari 9.12.2015:

Musiikkistudio oli alun perin Musican 2. kerroksessa, juuri tuo kuvassa oleva tila. Myöhemmin se muutettiin 3. kerrokseen ja sitten rakennettiin täysin uudelleen nykyisinkin vireästi toimivana kellaritilaan. Laitteistot olivat sen ajan parasta studiolaiteita ja malli otettiin Norjasta. Kamarimusiikkisalista pystyi äänittämään suoraan studioon ja studiosta pystyi soittamaan nauhaa myös saliin päin. Salissa oli quadrofoninen äänentoistojärjestelmä. Salin akustiikkaa pystyttiin säätelemään seinien akustiikkalevyillä. Studio oli eräällä tavalla ammattikäytössä, ei opiskelijoiden käytössä alkuvuosina, mutta myöhemmin ollessa 3. kerroksessa 1990-luvulla opiskelijoilla oli studiotekniikan kursseja. Studiossa työskenteli laboratorioteknikko Seppo Niemi. Talon sisälle oli rakennettu yhteydet myös kellaritilan M014 ns, musiikkiterapiatilasta studioon ja myös kuvayhteys oli mahdollista A-rekennuksen studioon. Tiettävästi tätä yhteyttä ei koskaan käytetty. Mutta musiikkiterapiatilassa nauhoitettiin yhden kaksoisgradun aineisto lasten musiikkiterapiaryhmällä.

Studio oli Jyväskylässä harvinainen ja sitä periaatteessa käytettiin myös kaupallisiin tarkoituksiin, mutta sen hinnoittelu oli aina hankalaa ja mutkikasta. Siellä äänitettiin mm. kamarimusiikkisalin kaikki 1976 syksyn kamarimusiikkikonsertit ja Musica-kuoron äänilevyjä ja muita opiskelijoiden kokoonpanojen tuotoksia. Samoin nauhoitettiin erilaiset seminaarit ja konferenssit. Näistä kaikista on säilynyt nauhoitukset laitoksen arkistoa varten.

Musiikkikirjasto, oli valmistuessaan Suomen modernein. Kuvassa kuuntelutiskiä hoitaa kirjastoamanuessi Gun-Maj Peltoniemi, jonka virka perustettiin kun laitosrakennus valmistui 1976. Kuvassa näkyvä ns. kuuntelutiski toimi kuuntelijoille siten, että äänilevyjä (LP) ja kasetteja soitettiin Teleste-merkkisellä laitteistolla kuunteluhuoneisiin (kotoisesti kuuntelukoppeihin), joissa oli etuvahvistin ja kaiuttimet seinällä. Kuuntelukopeissa oli pöydässä kiinteä metallirasia, jossa sisäänrakennettu nappi puhelimen hälyttämiseen sekä mikrofoni ja kaiutin. Puhelimella viestittiin kirjastonhoitajaa kääntämään levy tai kasetti. Kuunteluhuoneita oli 7 (5 pienempää ja 2 isompaa) ja ne olivat talon ainoat äänieristetyt paikat. Kuuntelukopit oli rakennettu samalla tekniikalla kuin nykyään eli irti runkorakenteesta. Kirjastossa oli myös kuuntelupöytiä ja parhaimmillaan pystyi yhdistämään 14 eri ohjelmaa kuuntelupisteisiin. Musiikkikirjaston kuunteluhuoneita ja levypömpeliä käyttivät laitoksen opiskelijat opintojaan varten ja opettajat pitämällä mm. yksittäisiä kuuntelutenttejä laudatur-kuuntelussa. Periaatteessa kuka tahansa voi tulla kuuntelemaan, mutta tätä mahdollisuutta ei markkinoitu mitenkään näkyvästi. Kuuntelukoppeja ei voinut varata etukäteen, mutta sai mennä harjoittelemaan omaa instrumenttiaan, jos koppi oli vapaana Laitoksen opinnoissa oli silloin kaikissa arvosanoissa (a, cl, l) kuuntelutentit, joihin erityisesti valmistauduttiin annettujen kuuntelulistojen mukaan ja samalla seurattiin teosta partituurista tai nuotista.

Äänitteitä ei lainattu lainkaan ainoastaan kuunneltiin. Kirjastossa oli myös kirjallisuutta ja nuotteja, joita lainattiin myös ulos sekä paljon musiikkilehtiä. Kirjasto oli auki vain virka-aikana 8-16 työpäivinä.